Apsaroiden tanssi.

​Oltiin ihasteltu jo hetki pikimustassa taivaassa tuikkivia valopilkkuja, kun autonvalot sokaisivat meidät. Lin Ratanak Angkor Hotellin pihalampun valokeila osui logoon valkoisen pakun kyljessä: Angkor Mondial restaurant. Sinne oltiin menossa; se oli meidän kyyti. Kuski kiirehti avaamaan sivuovea. Kymmenen minuutin ajo ja dörtsi auki. Koristeelliset valaistut pylväät ja lasiovi johdattivat isoon eteisaulaan, josta meidät ohjattiin pöytään. Saatiin paikat ihan esiintymislavan vierestä, matkatoimisto oli hoitanut hyvin hommansa. Valtavassa salissa oli oikealla seinällä esiintymislava ja vasemmalla noutopöydät, niiden välissä parikymmentämetrisiä pöytiä rivissä. Paikka oli täysi, useampi sata ihmistä.
Noutopöydillä oli kymmeniä erilaisia ruokia: Oli lämpimiä ja kylmiä, oli Kambodzalaista, oli Kiinalaista, oli Thaimaalaista, varmuuden vuoksi oli ranskalaisia ja makkaroita nirsoja länkkäreitä varten. Toisessa päässä oli juomat: Mehuja, vodaa, viiniä ja bissee. Laskin hanasta itselleni tuopillisen. 
Ehdittiin juuri takaisin pöytään, kun lavan nurkassa oleva kuusimiehinen bändi alkoi skulaa rom kbachia, perinteistä Kambodzalaista musiikkia. Lavan valot syttyivät. Takaseinään oli maalattu Angkor Thomin Etäläportti. Nurkan takaa lipui lavalle hitain liikkein vääntelehtivä mimmi kullanvärisessä Sampotissa, päässä oli kultainen suippo kruunu. Perässä tuli valkoisiin pukeutunut naamioitunut kundi puukko kädessä. Se oli Apsaroiden tanssia. Stoori jäi epäselväksi, miksi se kundi uhkaili sitä mimmiä geklulla. Seuraavassa esityksessä oli nuoria kundeja ja mimmejä, kolme molempia. Ne tanssi ja naputteli samalla rytmejä puolikkailla kookospähkinän kuorilla. Se oli kai jonkinlainen kosintatanssi.
Homma jatkoi toisella keglutanssilla, nyt mimmillä oli sininen Sampot ja kundilla punaiset vaatteet ja kullanvärinen monsterinaamari. Kundi kierteli mimmiä puukko kädessään, muttei edes uusinta avannut sen motiiveja. Pitäisi varmaan tuntea Khmerien historiaa, että stoorit ja symboliikka aukeaisi. Sitten oli toinen kosintatanssi, nyt rytmiä naputeltiin jonkinlaisilla kapuloilla. Viimeisen numeron aloitti mimmi valkoisessa Sampotissa ja myohemmin messiin tuli kolme mimmiä lisää. Tanssi loppui, mutta bändi jatkoi skulaamistaan ja me tutustuttiin kymmenen metriä pitkään jälkiruokapöytään. Makeiden jälkeen oli vielä aikaa parille bisselle.
 Tsiigaa stoorin fotot.