Siem Riepistä Pattayalle.

iPhonen pärinä veti mustasta tiedottomuudesta takaisin todellisuuteen. Puoli seitsemän. Ei auttanut, kuin nousta sängystä; oli pakattava vähät matkatavarat ennen aamiaista. Kananmunia, paistettua riisiä ja croissanteja, niillä piti jaksaa rajalle asti. Seuraa piti äänekäs kiinalainen turistiryhmä.
Check out ja laukku kantoon. Vaaleanbeesi Toyota Corolla odotti Lin Ratanak Angkor hotellin pihassa. Oltiin ajettu jo jonkin matkaa, kun Inni luki matkaohjelmasta, että hintaan sisältyi visiitti antiikkimarkkinoille. No sinne piti siis päästä. Kuski mutisi vastaan, mutta teki uukkarin ja vei ison antiikkikaupan eteen. Ei mitkään markkinat, eikä varmaan matkaohjelmassa tarkoitettu mesta, mutta oli sielläkin tavaraa, uutta ja vanhaa. Ostettiin Angkor Wat lautanen, kartta ja kirja – kerätään niitä muistuttumaan kokemuksista. Päästiin puolessa tunnissa takaisin matkaan, kuski oli kiukkuinen ja kaahasi kuin joku diibe. ”Could you drive a little slower please.” Heebo hidasti vähän, mutta viiden minuutin päästä vauhtia oli taas toista sataa. Se oli liikaa maassa, jossa liikennesäännöt oli lähinnä ohjeellisia. Yritin laskea verenpainetta Hanoin Street poetryllä. Se toimi. Kuoleman pelko unohtui.
Päästiin hengissä Poipetiin ja kuski yritti saada meitä ulos koslasta. Olisko ollut kiire jonnekin. Opasta ei kuitenkaan näkynyt enkä halunnut jäädä ilman mitään kontaktia, joten istuin itsepäisesti takapenkillä. Kuski soitteli, ilmeisesti oppaalle, ja ääni alkoi nousta. Oltiin ilmeisesti etuajassa ja opas vasta matkalla, odottaminen oli palkka siitä kaahaamisesta. Parinkymmenen minuutin päästä joku koputti ikkunaan, se oli se sama taikkuopas kuin toissa päivänä. Kuski pääsi matkaan – ilman tippiä. Sitten rajan yli; ensin Kambodzan passintarkastukseen ja sieltä Thaimaan vastaavaan. Samat rutiinit kuin tullessa. Aranyaprathetissa mentiin ensimmäiseksi vetään bursat.
Parkkiksella odotti pähee valkoinen väni: Monivärinen nahkasisustus, isot ämyrit ja ledivaloja. Viimeinen etappi mentiin tyylillä. Kymmenen tuntia hotellilta lähdön jälkeen kurvattiin Pattayan kämpän pihaan. Muuntaja sirisi, niin kuin aina. Vastapäisessä risubaarissa paikallinen starba skulas skittaa ja vinku rock klassikoita. Ilta oli vasta alussa.